HAGL "Nearer To Victory" [2005/2010] new
Imperiumi.net 2010-11-17
Mark: 5/10
Entisen Meleth-mies Swarmin luotsaama Hagl on raakaa ja suoraviivaista black metalia, joka on samalla eräänlainen kummarrus norjalaisen black metalin ensimmäisen aallon bändien suuntaan. Nearer to Victory -levy lasketaan yhtyeen debyyttitäyspitkäksi levytykseksi, vaikka sisältö onkin käytännössä vain mcd:n mittainen.
Alunperin jo vuonna 2005 julkaistu levy on paikoin nopeatempoista räiskettä, jonka pääpainopiste on lähinnä skandinaavisessa mustassa metallissa. Sahauksia on täydennetty myös melankolialta tuoksahtavin melodioin, mutta bändin fiilistelyote ei tunnu oikein purevan. Mukaan on ripoteltu hieman poikkeavampiakin ideoita, kuten riffejä, joita ei tällaisesta menosta kuvittelisi välttämättä löytyvän, mutta nämä jäävät kokonaisuudessa selvään paitsioon.
Suuren, ja suoraan sanoen aivan liian suuren huomion vie itse tuotanto ja etenkin rajusti särötetyt lauluosuudet. Näistä jälkimmäiset peittävät biisimateriaalia turhankin paljon, sillä erityisesti kitarasoundi on jäänyt varsin ankealle tasolle. Laulujen ohella vain rummut kuuluvat selvästi, kitaroiden jäädessä lähinnä ohueksi vinkunaksi. Eikä kyse ole vain särötettyjen laulujen äänenvoimakkuudesta, sillä kitara- ja bassosoundit ovat heikot ja hiljaiset jo ihan omillaankin.
Hagl jaksaa kuriositeettina soida kerran pari ilman tympääntymistä, mutta sen pidemmälle mateeriaali ei kanna. Parempaa black metalia löytyy niin paljon jo tästäkin alagenrestä, ettei aivan jokaisesta keskitason yrityksestä jaksa yksinkertaisesti syttyä. Serpent
HAGL "Nearer To Victory" [2005/2010]
Metal Music Archives 2010-11-17
Mark: 3/5
”Nearer to Victory”, being Hagl’s debut that was already recorded five years ago and not until now seeing the light of the day via Casus Belli Musica, provides some authentic and epic black metal - with occasional flirts with thrash riffage - in the form of a 25-minute whole that most certainly keeps the listener’s attention throughout.
Musically, there’s surprisingly many ideas packed into this short record, and Hagl, still being a 2-piece band at that time, executes them with frenetic energy. It is not until the fourth song ”Pure Crystal of Cognition” when the pace slows down to a Bilskirnir esque atmospheric wandering with hints of melancholy - otherwise the tempo is kept at a higher level and this is very fine considering the short running time that allows Hagl to be as fierce as it wants with no proper breaks. ”Hail, Father Lucifer!” provides some very sweet, epic riffs and an interesting breakdown, hence belonging to the standout moments on the album.
My main complaint goes to the sound department: the compositions could work better if they had a thicker production behind them, especially the drums that are a bit too airy sounding. Also, the singer’s screams, high-pitched in the rather usual black metal standard, have a distortion effect on them which makes it sound inconveniently unnatural. It is to be remembered, though, that we are in fact dealing with a 5-year-old record and samples from the upcoming album tell that the glitches that are still present on this album have been fixed.
Nonetheless, ”Nearer to Victory” is a worthy investment for those who like to hear some sonorous melodies in their black metal and are not looking for anything excessively new - though Hagl does seem to have their own sound going on, that’s for sure. This one makes my expectations towards the second album pretty high. Vehemency
HAGL "Nearer To Victory" [2005/2010]
True Cult Heavy Metal - Rhys Stevenson 2010
Mark: 7.5/10
The Russian duo at the time (quartet now) recorded their debut in 2005 and five years later released it, coming from the darkened lands of Russia, the Black Metallers unify black kvlt Metal with their native Russian embodiment, strong enough to overthrow the Kremlin doublefold. Atmospheric influences come into play during this album, dragging a cold feeling with it, the sort of chill experienced in Siberia, probably where this band capture the atmosphere from. This is probably Russian Black Metal's finest hour, when the band is 'Nearer To Victory'. Rhys Stevenson